maanantaina, kesäkuuta 16, 2014

Että semmoinen teltta

Sunnuntaina virittelin pitsiverhoja paviljonkiin, jonka tilasin muutama viikko sitten Saksasta. Vaihdoin kulahtaneisiin istuintyynyihin nätit päälliset ja laitoin liinankin pöydälle. Pistin kaiken oikein somaksi - eikö totta?

Tänään kun tulin töistä kotiin näky oli tämä. Voi pylly. En sitten viime vuodesta uskonut, että tällä pihalla ei telttailla. Liian avaraa ja tuulista. Käsittämätön puhuri oli valikoiden tehnyt tuhojaan pitkin poikin pihaa. Pojan uima-allas löytyi toiselta puolelta junarataa, viikonloppuna katosta puretut villat pitkin pihamaata. Muutama kukkaruukku oli kaatunut sieltä täältä ja mennyt rikki, mutta esim. terassin kaiteella olleet yrttipurkit olivat kaikki paikoillaan ja ehjänä. Käsittämätöntä. 


Tämän päivän tapahtuma ei juurikaan kohota muutenkin pohjamudissa rypevää puutarha- ja pihafiilistäni. Ehkä tästä joskus vielä noustaan...

Jos nyt jotain positiivista täytyy hakea, on tietty se, että paviljonki törmäsi tuohon terijoen salavaan eikä jatkanut matkaansa junaradalle tai mihinkään naapureiden pihoille. Ja mun keppi (joka roikkui pallovalojen kanssa paviljongin katosta) ei mennyt katki ;)
SHARE:

49 kommenttia

  1. Voi ei, kyllä kurjasti kävikin teillä.

    Itse ruuvasin meidän paviljongin terassiin kiinni, toivotaan että pysyy, meidän terassikeinulle aikanaan kävi vastaavasti, lensi suoraan terassikaiteen yli omenapuuhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ihania ovat nämä luonnonilmiöt... ;)

      Poista
  2. Ei saatana soikoon! Trombiko siellä kävi? Mahtaa olla K otsassa sulla ;( Jusseja ja parempaa mieltä toivotellaan täältä Turust!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta viserrä! Valtava K on otsassa, sanottakoon näin =D Olisi hauskaa, kun olisi ollut joku tallentava kamera yläkerran ikkunassa kuvaamassa tuota lennokasta episodia.
      Tänks mate, ehkä tää tästä.

      Poista
  3. Voi itku, täälläkin on tuullut kovasti, mutta ainoastaan kukkapurkit on kaatunut.

    VastaaPoista
  4. Onpa harmi, oli niin mukavan näköinen. Mutta jotenkin koomiset kuvat, eka kuvassa kaikki hyvin ja viuh kohta nurin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavan näköinen oli juu... Lohduttaudun sillä, että ei se olis tähän meidän pihaan sopinutkaan. Liian fiini muuhun ympäristöön ja piharakennuksiin nähden... ;D

      Poista
  5. Voi kurja. Menikö paviljonki ihan pilalle, vääntyi tai jotain!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vääntyihän se. Pystyputket säilyivät ehjänä, mutta kaikki muu metalli meni enemmän tai vähemmän poikki ja vinksalleen. Kankaat säilyivät kaikki ehjänä. Joku jos tarvii, saa siitä :)

      Poista
  6. Tosi kurjaa, mutta oli se kyllä kaunis teltta! Täällä on myös tuullut ihan tuskassa, postilaatikko kellahti meillä puskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se kaunis... nyyh. No se on semmoista - aina oppii ;)

      Poista
  7. Just tuon takia mulla on nyt lippakioski. Riitti se yks lasin läpi ittensä tuupannut metallijalka silloin kun koko härdelli otti ja pyörähti pariin kertaan ittensä ympäri (ainakin vääntyneen metallin ja likaisten kankaiden määrästä päätellen)
    Nättihän tuo olis olut kuin possu pienenä, mutta ehkä sullekin seuraavaksi tulee sitten kunnon puusta kasattu sydeemi :) ...eipähän lentele! (Ja sitten saapuu joku stanan trombi kun tuon on suustaan päästänyt?)

    Ps. Mä muuten autuaasti unohdin kaikkien hommien keskellä, mutta olit kuulemma systerin kanssa ollut "sanalla")

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja mä en viime vuodesta vielä uskonut, vaan syytin paviljonkia heikkotekoiseksi. Näköjään sitten, jos on vahvempaa tekoa, ei hajoa paikallensa vaan tekee ilmaveivin - mikä on itse asiassa monin kerroin vaarallisempaa. Hyvä, että lento tyssäsi tuohon puuhun. Mietittiin vaan isännän kanssa äsken, että jos tuohon jonkun puisen hökötyksen tekee ja siihen valokatteen, niin miten sille valokatteelle tulee käymään... Ehkä sen täytyy olla joku kunnon katollinen mökki tai sitten joku avoin köynnöskatto.

      Joo, olin "sanalla" ;) Minä en unohtanut, mutta olin viime viikolla niin kiireinen, etten olisi millään ehtinyt tiilireissuille. Juhannuksen jälkeenkin vielä ehtii, jos tarvetta / tulette toisiin aatoksiin ;)

      Poista
    2. Katsotaas uusiksi jos...minä en o edes ehtinyt miettiä mitään kiviä enkä,tiiliä, aika haipakkaa on päivät menneet! Minä muuten tein semmoisen systeemin, ettei mikään (toivottavasti!) myrsky nappaa kattoa mukaan - ei ole valokatteessa enää tartuntapintaa tuulille :D

      Poista
  8. No voihan kettu!!! Kiitos kuiteskii vinkistä et pihalla josta on kaadettu puita voi tuulla enemmän.. Nimittäin meillä toi parempi puolisko yritti sanoo mulle ku haaveilin tommosest et ootko huomannu et mein pihal tuulee nykyää melkeen aina, ettei kuulemma kannattais hommata. Ehkä alan haaveileen jostain muusta kivasta katoksesta ny. Niin varmaan sielläki tehdään! :D Hyvää ja parempaa juhannusviikkoa teille. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, haaveillaan jostain muusta ;D Noihin telttoihin ei kannata tuulisilla aukeilla uhrata aikaansa ja rahojansa. Kiitos, samoin teille <3

      Poista
  9. No voi surku. Onneksi ei sentään kenenkään päälle tai junan kiusaksi joutunut.
    Minullakin oli paviljonki aikanaan vajaan vuorokauden pystyssä kun naapuri oli huomannut, että nyt se lähtee... Onneksi oli isä työkaluineen lähellä ja kun minä saavuin takaisin, oli paviljonki tukevasti terassin puupohjassa kiinni :) Ja siinä on ollut ja pysynyt - muuten kiva, mutta uusi kattokangas on kuin seula, entinen kesti mitkä vaan sateet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa olisi ollut joku terävä naapuri tai isäpappa paikalla, mutta eiiii... ei täällä maalla ;)
      Ehdin huomaamaan tämän paviljongin noin kaksiviikkoisen historian aikan, että kattokangas ei tosiaan pitänytkään vettä! Minun mielestä ihan huijausta, kun sen pointti nyt kuitenkin vähän on, että voi jättää pehmusteet yms. sinne eikä tarvi niitä jokaisen pikkusateen vuoksi keräillä sisätiloihin. Edellisen paviljongin katto oli ehkä vähän parempaa tekoa ja sitä edellisen, joka jäi sinne vanhalle pihalle, oli niin hyvä, että se ei läpäissyt mitään!

      Poista
    2. Juu, on ihan huijattu olo, kun ei katos estä vedentuloa :) Oman pavilkongin alkuperäinen katos kesti vaikka mitkä sateet - toistakymmentä ihmistä vietti viime kesänä pojan rippijuhlatkin tunnin mittaisen (kesän ainoan) rankkasateen suojassa paviljongissa. Vaan eipä saa enää mistään vanhanlaista katto-osaa kun mikään tässä maailmassa ei ole pysyvää, mallit ja aineet vaihtuu :) Plääh, oikein harmittaa kuskata tyynyjä vajan suojiin, kun ne ennen sai heittää paviljongin suojiin :) Mutta onnenksi Suomen suvi on vähäluminen, kuten sanotaan. Meillä ainakaan ei tänä aamuna tullut rakeita ja räntää varttia kauempaa...

      Poista
    3. Vähän hirvitti, kun aamulla motarilla kahden asteen lämmössä räntäsateessa avo-Ferrarin kuski ajoi katto alhaalla. Aika sissi ;D

      Poista
  10. Voi ei, harmittaa ihan täältä ruudun takaakin vietävästi :( Niin kaunis... No tilalle jotain kestävämpää, vaikka joku raudoitusverkko/pergola viritelmät tms :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuesta ja kanssaharmituksesta =) Jotain kestävämpää täytyy suunnitella.

      Poista
  11. Voi harmi, miten teidän katokselle kävi.
    Meillä samanlainen katos, tilattu varmaan samalta myyjältä saksasta, meillä on vaan ruskeat kankaat.
    Kattos ei tosiaankaan pidä vettä, no ehkä pikku sateen kestää.
    Meillä on tuota häkkyrää viritelty maahan kiinni todella painavilla betoniharkoilla, täytyypä mennä tarkistamaan onko se vielä paikoillaan vai missä lienee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä olisi nyt melkein käyttämättömät vaaleat kankaat tarjolla, jos joskus tarvitsette ;D Ellei tuuli ole tänään kuljettanut niitä johonkin - jäivät nimittäin aamulla pihalle... :/
      Se oli kyllä ikävä ylläri, että kangas läpäisikin veden niin hyvin.

      Poista
  12. Voihan itku ja parahdus! Kiva kun kuitenkin jaot kokemuksesi, nyt ehkä niin moni ei tuhlaa rahojaan pavilijonkiin ja itkeskellen keräile sitä ympäri pihoja.
    Lohdutukseksi voin kertoa, että muillakaan ei aina ihan onnistu: Itse odottelin tunnollisti kesäkuun 10. päivää, kunnes istutan kesäkurpitsat ja avomaan kurkut ulos (kuten isoäitini on opettanut). No 6. kesäkuuta ajattelin, että nyt on kyllä ollut jo niin lämmintä pitkään, että nyt ahkeroin taimet kasvatussäkkeihin. Tyytyväisenä työni tuloksiin, tulin sisälle valmistamaan ruokaa ja alle puoli tuntia siitä kun taimet oli säkeissään, iski järkyttävä ukkosmyrsky. Vettä satoi joka suunnasta niin että piha lainehti, ukkonen jyrähteli ja tuuli pauhasi. En voinut kuin katsoa ikkunasta ja jännittää. Ukkosen jälkeen kävin tarkastamassa vahongot. Kolmesta kurkun taimesta kaksi oli poikki, ja kesäkurpitsojen lehdet aivan reikäsiä. Se siitä. Kesäkurpitsat onneksi ovat selviytyneet, ja se yksi kurkku... Siltä seisomalta rakensin niille laudasta ja harsosta kevyen suojan.

    Tsemppiä Suomen kesään! - Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrityksen ja erehdyksen kautta... ;) Paviljonki ei tosiaan ole optimi ratkaisu tuulisilla paikoilla.
      Uskon, että kurkkuhomma harmittaa! Lähinnä se on juuri ärsyttävää, kun näkee hirmuisen vaivan (vaikkapa kasaamalla jotain hemmetin paviljonkia tai istuttamalla ja vaalimalla tuntikaupalla kurkkuja) ja sitten kaikki on pilalla hetkessä. Noh, eteenpäin, sanoi mummo lumessa ;D Minun kurkuillekin kävi tänä vuonna köpelösti. Siemenistä ei itänyt yksikään ja kuusi ostamaani taimea elivät kasvimaalla noin kaksi päivää. Päätin, että tänä vuonna en viljele avomaan kurkkuja vaan ostan ne kaupasta. Hemmetti!

      Poista
  13. Tziisus mikä puhuri, säilyihän se kuitenkin ehjänä?!! Mutta kyllä se kaunis oli, niin kauan kuin sitä kesti. Jaan taakan kanssasi paskoista puutarhafiiliksistä. Salaatit ei mulla jostain syystä itäneet hyvin, ja kasvimaalla rehottaa tällä hetkellä ainoana juolavehnä. Mutta kyllä tää tästä, rivi kerrallaan vielä ikkaruohottomaks muuttuu.

    Juhannusviikkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiskohan joku vertaisryhmä facebookissa, jonne vois mennä jakamaan paskoja puutarhafiiliksiään... ;D
      Tsemppiä sinnekin ja vähälumista juhannusviikon jatkoa!

      Poista
  14. Kurja tuuri, kun puhuri sattui paikalle :( Nuo paviljongit/ muut katokset ja aurinkovarjot ovat kyllä toooosi haasteellisia. Tuuli rikkoi meiltäkin aurinkovarjon poikineen, kunnes kyllästyimme ja sijoitimme tosi jämäkkään varjoon. Se on nyt palvellut meitä kaksi kesää mökillä, meren rannalla, jossa tuulee aina. Vaan ei ole varjo mennyt miksikään, seistä nököttää tukevasti jalustallaan. Jos haluat katsastaa meidän varjotsydeemiä, niin se löytyy blogistani terassi-tunnisteen alta. Ja taitaa se vilahtaa uusimmassa postauksessanikin.


    Kaikesta huolimatta ihanaa juhannusviikkoa Voikukkapellon väelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon vinkistä! Kiva kun vinkkasit myös ihanasta blogistasi :)

      Kiitos samoin, mukavaa juhannusta myös sinne saaristoon. Toivotaan, että kelit hiukan lämpenevät... hyrrrr

      Poista
  15. No voi tikkerperi! Tsemppiä! Meillä ei onneks lentele tuulessa ku lasten ikealainen sirkusteltta. Pysyisköhän toi sun paviljonkiteltta jollain kunnon painoilla paikallaan? Vai repeekö se kappaleiks ja lentävät kivipainot huonoksi onneksi lentää talon ikkunasta sisään..jaiks :O Sori, huonoa huumoria :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tikkerperi tosiaankin! Mulla oli kasattuna pystykeppien juurille isoja graniittikiviä ja tiiliä, joiden oli tarkoitus pitää paviljonki paikoillaan. Heh, toisin kävi. Teltan metalliosat menivät tuhannen peen päreiksi, että se siitä ;D

      Poista
  16. Voi voi harmi juttu..:(( Toivottavasti paviljonki ei mennyt rikki on niin kaunis. Eikö teillä ole jossakin vähän suojaisampaa, jonne tuon voisi pystyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikki män ja palaset on jo siivottu. Ei ole pihallamme oikein yhtään suojaista paikkaa. Eilenkin illalla tuuli pyöri niin ihmeellisesti, etten edes tiennyt moisista tuulensuunnista... Ei auta, kyllä tästä(kin) toivutaan :)

      Poista
  17. Mäkin katselin kauhuissani, että toivottavasti tuo ei mennyt rikki. Tuhot saa aina munkin mielen matalaksi. Mikään ei ketuta niin kuin tuulen mukana karanneet hallaharsot tai talven aikana kuolleet koristeheinät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No menihän se... Jos metalliosat olisivat vain vääntyneet, olisi ollut korjattavissa, mutta osa putkien liitoskohdista oli murtunut poikki, joten se siitä sitten :( Hallaharsoja en ole edes muistanut laittaa, joten toivotaan, ettei satokin ole kokonaan menetetty. Aaaargh...

      Poista
  18. Voi eiiiih! Meillä on myös tosi tuulinen piha ja aattelinkin istuttaa jonkin pienen koristepuun/korkean pensaan tuohon paviljongin kylkeen... Meilläkin nimittäin yks kesä kävi samoin... Onneksi sain väännelty raudat suht suoriksi ja paviljongin takas paikoilleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ei saanut vääntelemällä korjattua, kun osa putkien liitoskohdista oli murtunut jne. enkä sitten viitsinyt alkaa virittelemään mitään jesseteippiratkaisuja - turvallisuussyistä ;) Harmittaa, mutta ei voi mitään. Onneksi sä olet saanut paviljongin pelastettua. Niin juu, meilläkin on iso ruusupensas paviljongin vieressä, mutta siitä ei ollut kyllä tässä tilanteessa juurikaan apuja... ;)

      Poista
  19. Voi ei! Kai säilyi kuitenkin ehjänä? Entäs jos sen pystyttää ilman tuota kattoa. Mulla on paviljonki tilauksessa ja aion laittaa sen pihalle ilman kattoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran iso oli halkaisijaltaan tuo paviljonginhökötys, että eihän ne metalliosat tuommoista ilmalentoa ehjänä kestäneet. Rikki meni, hups hei :)
      Ilman kattoa (ja siihen kenties joku ihana köynnös "luonnonkatoksi") kuulostaa hyvältä :)

      Poista
  20. Voi surku! Olipa se kaunis, ainakin hetken! Ei ole reilu ihan aina tuo luontoÄiti. Minä kuljin aamun kumisaappaissa pihalla ja nostelin lumipeitteen alle lyyhistyneitä pioninnuppuja itku kurkussa. Mikä kesäloma! Valkoinen juhannus ei ole kovin kiva!
    Ripustelin paviljongin kulmiin painoksi vedellä täytettyjä päniköitä, tänään kumautin pääni yhteen sellaiseen niin että tähtiä näkyi. Teltan lentelyn ne ovat onneksi vielä pystyneet estämään. Parantava puhallus harmiisi, tosi kurja juttu kun vielä meni ja rikkoutui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sinä ja pionisi selvisivät pelkällä säikähdyksellä!! Kiitos osanotosta ja puhalluksesta <3

      Poista
  21. Voi harmin harmi! Kyllä se olikin kaunis paviljonki. Ehkä kannattaa vielä kokeilla paviljongin runkoa köynnöksillä ja talvella koristevaloilla kun se sopi niin kauniisti tuohon paikkaan. Ihana blogi sinulla, tulin lukijaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tuo olisi ollut aivan ihana idea, mutta isäntä kerkesi palastella rungon kasaan. Sen verran oli mennyt rikki, että ehkä se olisi ollut vähän epäturvallinen pystyssä... :)
      Kiitos paljon - tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  22. No tosta on paha mitään yltiöpositiivista etsiä, mutta jos se olis vaikka se, että ne yrtit säilyi :)

    Nää nykytuulet on ihan hanurista. Ei tämmöisiä ollu ennenvanhaan, sanokoot muut mitä tahtoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrtit turvassa ja ei o muuten tarvinnut ees kastella... :) Jee. Ihme hanurituulet!

      Poista
  23. Oi voi, oletko jo pultannut paviljonkisi maahan? ;-)

    VastaaPoista
  24. Todellakin, I feel you! Ollaan asuttu täällä kymmenen vuotta ja vieläkin ajattelen (talven pimeinä iltoina seinien sisällä) että oi sitten kun on kesä, mä laitan (uuden) pöytäliinan ulos, tilaan vielä jostain verkkokaupasta Tosi Käteviä muovisia koristeellisia astioita (tai jopa paperisia, käääk) ja näen kukkivan puutarhani niin lomaparatiisina etttä ei ole toista. Sitten todellisuus on sitä että pöydästä lähtien kaikki muoviset lentää huut helkettiin, pitää olla umpipuuta, astiat kiveä ja pöytäliina naulattu pöytään kiinni. Eikun nauttimaan.....? :)

    VastaaPoista